SAUMAUSOPAS
ELEMENTTISAUMOILLE

Myös vaativissa elementtisaumauksissa käytettävät rakennusmateriaalit kehittyvät jatkuvasti. Onnistunut saumaustyö lähtee hyvästä suunnittelusta.

Markkinoille tulee uusia materiaaleja CE-merkintöineen, ja niiden joukosta on osattava valita testatut ja käytännössä hyväksi havaitut materiaalit. Vain testatuilla tuotteilla saadaan kohteeseen optimaalisin lopputulos.

Suomen haastavat sääolot edellyttävät saumausmateriaalilta erityisiä ominaisuuksia ja saumaukselta ammattitaitoa. Materiaalivalinnat, oikeanlaisen massan valinta kohteen mukaisesti ja oikeaoppinen asennustyö ovat niistä tärkeimmät.

Taitamaton tekijä voi saada saumatessa aikaan suurta vahinkoa rakenteeseen ja sen elinkaareen. Elementtisaumaukset ovat aina pätevien ja kokeneiden saumausurakoitsijoiden töitä. Epäonnistunut saumaustyö on yleensä seurausta kokemattomuudesta ja tietämättömyydestä. Kun tilaat saumaustyön, varmista aina, että työn tekee kokenut ammattilainen.

Tämä opas auttaa sinua ymmärtämään elementtisaumausmateriaaleihin ja -tarvikkeisiin liittyviä valintoja, tarvittavia välineitä ja työmenetelmiä. Luettuasi tämän oppaan onnistut uudissaumauksessa, saumojen korjaustyössä ja saumausurakoitsijan valinnassa.

Saumalaakso Oy toivottaa sinulle mielenkiintoisia hetkiä saumauksen haastavassa maailmassa.

Boris ja Anton Panschin



Saumauskäsitteet


Sauma on kahden tai useamman toisiinsa liittyvän rakennusosan tai -tarvikkeen yhtymäkohta.






Saumaustarvike on sauman tiivistämisessä ja viimeistelyssä käytettävä rakennustarvike.






Saumaaminen on työvaihe, jossa saumaustarvike asennetaan paikoilleen.






Saumapinta on saumaa rajaavan rakennusosan tai -tarvikkeen saumaan rajautuva pinta.

Tartuntapinta on saumapinnan osa, jossa saumausmassa ja saumapinta liittyvät toisiinsa.





Saumausmassatiivistys on elastinen saumausmassa, pohjusteaine ja pohjatäytenauha yhdessä.

Saumausmassatiivistyksen varsinaisena tiivistävänä kerroksena toimii saumausmassakerros, joka estää muun muassa vesi- ja ilmavuodot.


Varastointiaika on saumausmassan valmistuksen jälkeinen aika, jolloin massan ominaisuudet ovat laadullisesti kaikkein optimaalisimmat käytettäviksi. Varastointiajan jälkeen massan käyttöominaisuudet alkavat heikentyä.




Käyttöaika määrittää saumausmateriaalin pisimmän työstöajan. Aika lasketaan alkavaksi pakkauksen avaamisesta. Kaksikomponenttisilla materiaaleilla se alkaa sekoittamisen päättymisestä.

YLEISTÄ SAUMAUKSESTA


Rakennusten julkisivupinnat joutuvat kosketukseen sadeveden kanssa kahdella tavalla:

  • sadepisarat osuvat suoraan julkisivuun, jolloin pinnalle muodostuvat vesivirrat valuvat julkisivun pintaa pitkin alaspäin
  • vedenvirtaussuunta muuttuu korkeilla ja tuulisilla paikoilla olevissa rakennuksissa, jolloin ilmavirta muuttaa vesivirtojen suuntaa jopa ylöspäin.

Raoilta rakennuksessa ei voi välttyä. Sadevesi pääsee rakenteisiin esimerkiksi ikkunoiden, ovien ja elementtien liittymäkohdissa olevan sauman kautta, mikäli siinä oleva tiivistystä ei ole tehty kunnolla. Saumaus on vesitiivis ratkaisu näiden pintojen eristämiseen. Jos julkisivuelementin saumassa on rakoja, halkeamia tai reikiä, vesi tunkeutuu aukkopaikoista ulkoseinän rakenteeseen.

Elastisella saumauksella saadaan eri rakenteiden välille lämpöä ja kosteutta eristävä liitos. Elastinen sauma mahdollistaa elementtien lämpöliikkeet elementtejä rikkomatta ja säilyttää lämpöä ja kosteutta eristävän liitoksen. Näiden ilmatiiviiden saumojen murtovenymän on oltava luja, ja sauman on kestettävä toistuvaa venymistä ja kokoonpuristumista.

Elementtisaumalta vaaditaan useita toiminnallisia ominaisuuksia. Sen on

  • oltava ilma- ja vesitiivis
  • eristettävä lämpöä
  • kestettävä suurta murtovenymää, toistuvaa venymistä ja kokoonpuristumista.

Saumausmassat ja niiden käyttötarkoitus


Saumausmassalta vaaditaan paljon. Sen tartuntalujuuden ja murtovenymän on oltava luja. Sen on lisäksi kestettävä toistuvaa venytystä ja kokoonpuristumista, eli siltä vaaditaan elastisuutta.

Saumausmassan on säilytettävä ominaisuutensa myös vaativissa sääolosuhteissa. Kuumuus, pakkanen, kosteus, ultraviolettisäteily, hapettuminen ja ilman saasteet rasittavat elementtisaumaa, jonka on kestettävä näiden vaikutukset joka vuosi. Saumausmassat alkavat menettämään elastisuuttaan vuosien saatossa.

YLEISIMMÄT MASSATYYPIT RAKENNUKSISSA


Saumausmassat luokitellaan sideainekoostumuksensa mukaan. Sideaineet vaikuttavat saumamassan ominaisuuksiin, esimerkiksi siihen, kuinka hyvin se kestää UV-säteilyn ja lämpöliikkeet.

Saumausmassat jaetaan kolmeen ryhmään: elastiset, elastoplastiset ja plastiset massat.

ELASTISET MASSAT


Elastiset massat ovat yleisin massatyyppi rakennuksilla. Se soveltuu hyvin ulko- ja sisäsaumauksiin ja kestää ensiluokkaisesti lämpöliikkeitä ja kulutusta.

Eri käyttötarkoituksiin soveltuvilla massoilla on eri kovuusasteita Shore A. Mitä kovempi massa, sitä pienempi elastisuus. Osa saumausmassoista saa käyttää M1-sisäilmaluokitusmerkkiä. Erityistä puhtautta vaativiin kohteisiin, kuten elintarviketiloihin ja sairaaloihin, on omat massansa.


Tuote-esimerkit

Bostik


www.bostik.fi


PU 2637

Tuotetiedot


Tuote-esimerkit

Sika


www.sika.fi


Sikaflex Construction+

Lue lisää

POLYURETAANIMASSAT


Polyuretaaniset saumausmassat ovat yleensä 1-komponenttisia, ilmankosteuden vaikutuksesta vulkanoituvia massoja.

Massat sisältävät pienen määrän isosyanaatteja. Jotkut polyuretaanimassat on hyväksytty elintarviketiloihin, ja niillä on M1-sisäilmaluokitus. Massoilla on saatavilla monen värisinä ja eri kovuusasteisina (Shore A).

Jotkin polyuretaanismassat voidaan maalata vesiohenteisilla maaleilla. Tällöin on huomioitava seuraavat asiat:

  • Ovatko massa ja maali yhteensopivia? Kova maalikalvo rasittaa saumamassan elastisuutta, joten maali saattaa halkeilla.
  • Tarkasta aina päällemaalattavuus massan maahantuojalta tai edustajalta. Koetyö pienelle työalueelle on suositeltavaa tehdä ennen varsinaiseen työhön ryhtymistä.

Polyuretaanimassoja käytetään laajalti. Käyttökohteelle on aina valittava oikeantyyppinen massa.

Seosmassat eli hybridit


MS = Modified Silicone
SMP = Silyl Modified Polymer
SPUR = Silane-terminated Polyurethane
STP = Silyl-terminated Polyurethane
SP = Silane Polymer

Hybridimassat ovat seosmassoja. Niissä on hyödynnetty polyuretaanin ja silikonin parhaita ominaisuuksia.

Hybriditeknologia on kehittynyt harppauksin 2000-luvulla. On arvioitu, että se syrjäyttää lähitulevaisuudessa perinteisen teknologian massat. Hybridimassat soveltuvat sekä ulko- että sisäpintojen saumauksiin. Osa hybridimassoista on hyväksytty elintarviketiloihin, ja osalla niistä on M1-sisäilmaluokitus.

Massojen laaja värivalikoima ja eri kovuusasteet (Shore A) mahdollistavat hybridimassojen laajan käytön.

Jotkin seosmassoista voidaan maalata vesiohenteisilla maaleilla. Tällöin on huomioitava seuraavat asiat:

  • Ovatko massa ja maali yhteensopivia? Kova maalikalvo rasittaa saumamassan elastisuutta, joten maali saattaa halkeilla.
  • Tarkasta aina päällemaalattavuus massan maahantuojalta tai edustajalta. Koetyö pienelle työalueelle on suositeltavaa tehdä ennen varsinaiseen työhön ryhtymistä.

Käyttökohteelle on aina valittava oikean tyyppinen massa.

Tuote-esimerkit


Bostik


www.bostik.fi



Bostik Silmax 2620




Bostik Multiseal 2640




Bostik Firebond Silmax palosaumausmassa

tremco-illbruck


www.illbruck.com/



Illbruck SP520



Illbruck SP525

Silikonit


Silikoneilla saumatessa on aina tarkistettava, että silikoni soveltuu käytettävään materiaaliin. Esimerkiksi marmori, betoni, lasi, puu ja pelti vaativat erilaisen silikonin. Silikoneja on saatavilla muun muassa etikka- ja oksimipohjaisina sekä neutraalikuivuvina, ja niillä on laaja käyttöalue.

Julkisivuja saumatessa pitäisi käyttää neutraalikuivuvia silikonimassoja. Saatavilla on silikonimassoja, jotka soveltuvat ulko- ja sisäpuoliseen saumaukseen.

Silikonimassasta voi erittyä silikoniöljyä silloin, kun saumaus on tehty herkälle pinnalle väärällä silikonimassalla. Kun uusitaan silikonilla saumattua saumaa, on uusintasaumaus tehtävä silikonipohjaisella massalla, koska vanhoille tartuntapinnoille jää yleensä silikoniöljyn jäämiä, joita muut massat saattava hylkiä. Tällöin tartuntalujuus jää vajaaksi. Silikoni tarttuu parhaiten silikoniin.

Jotkut silikonit on homesuojattu, joten ne soveltuvat märkätiloihin. Osa on hyväksytty erityistä puhtautta vaativiin tiloihin, kuten sairaaloihin ja elintarviketiloihin. Uima-altaisiin on myös saatavilla hyvin klooria kestäviä silikoneja.

Silikonimassoja ei voida päällemaalata.

Tuote-esimerkit


Bostik


www.bostik.fi


Bostik Silicone
Wetroom


Bostik Silicone
Glass


Bostik Silicone
Build&Sanitary

tremco-illbruck


www.illbruck.com/fi_FI/



illbruck FS500 silikoni



Sika


www.sika.fi



SikaHyFlex-260 Facade

Lue lisää


ELASTOPLASTISET MASSAT


Elastoplastiset massat on tarkoitettu sisätiloihin vähäliikkeisiin ääntä eristäviin saumoihin. Massat soveltuvat myös pieniä täyttöä vaativiin saumauksiin.

Elastoplastisissa saumoissa on pieni murtovenymä, eivätkä ne venytettynä palaudu täysin alkuperäiseen muotoonsa. Massa kuivuu haihduttamalla. Osa massoista on varustettu M1-sisäilmaluokitusmerkkillä.

AKRYYLIT


Akryylimassat ovat vähäliikkeisiin sisätilojen saumoihin tarkoitettuja vesiohenteisia massoja. Akryylimassalla tehdyt saumat kutistuvat kuivuessa, joten niitä ei suositella yli 10 millimetrin saumoihin. Kuivuttuaan massa on päällemaalattavissa soveltuvilla maaleilla. Se toimii myös hyvänä äänen kulkua estävänä akustisena massana. Akryylimassat luokitellaan elastoplastisiksi massoiksi.

Tuote-esimerkki


Bostik


www.bostik.fi



Bostik Acryl Power Flex

PLASTISET MASSAT


Plastiset massat eivät ota liikkeitä vastaan juuri lainkaan. Liikkeen kohdistuessa plastiseen massaan sen muotoon syntyy palautumattomia muodonmuutoksia. Plastisiksi massoiksi luokitellaan esimerkiksi ikkuna- ja palokitit.

Edellä on mainittu yleisimmät saumausmassatyypit, joiden kanssa elementtisaumaaja voi joutua tekemisiin rakennustyömailla.

Edellä mainittujen lisäksi on runsaasti erityyppisiä tiivistysmateriaaleja. Tällaisia ovat muun muassa paloa eristävät massat, epoksit, butyylit, bitumimassat, tiivistysvaahdot, tiivistysnauhat ja -teipit sekä läpivientitiivisteet ja -kappaleet.

Saumaustarvikkeita ja työkaluja

Paisuvat saumanauhat


Nauhat ovat läpi-impregnoituja, esimerkiksi vesipohjainen akryylipolymeeri. Paisuvilla nauhoilla voidaan tiivistää muun muassa julkisivu-, ikkuna- ja ovisaumoja.

Paisuva nauha on hyvä ratkaisu rappaus- ja ohutrappaustöissä liikuntasaumojen tiivistämiseen. Se ei aiheuta jännitteitä sauman tartuntapintaan. Paisuvat nauhat soveltuvat myös ikkunan vesipellin alle ja hirsirakenteiden väliin. Nauhat ovat hengittäviä, joten erillisiä tuuletusputkia tai koteloita ei tarvitse asentaa.

Tuote-esimerkki


Illbruck


www.illbruck.com


Illbruck TP600

Lue lisää


Pohjusteaine


Pohjusteaine, eli primer, parantaa saumausmassan tartuntalujuutta. Pohjusteaine sivellään saumojen tartuntapinnoille. Eri materiaaleille on omat pohjusteensa. Esimerkiksi betonipinnoille tarkoitetut pohjusteaineet sulkevat huokoiset pinnat ja estävät betonin emäksisen kosteuden tunkeutumisen saumausmassan tartuntapinnalle.

Pohjusteaineen tartuntalujuus on saumausmassaa parempi. Pohjusteaineen on oltava täysin kuiva ennen saumausmassan levittämistä. Noudata valmistajan antamia ohjeita ennen saumausta.


Pohjatäytenauha


Pohjatäytenauha toimii saumausmassan tukena, kun massaa pursotetaan. Saumausmassakerroksesta tulee näin oikean paksuinen. Se antaa saumausmassalle oikean muodon. Pohjatäytenauhan on oltava poikkileikkaukseltaan pyöreä, vettä imemätön ja hieman saumaa leveämpi.

Tuote-esimerkki


NMC

www.cellfoam.fi/rakentaminen



Nomatec Pohjanauha (rakennusnauha)


Paineentasausputket eli tuuletusputket tai -kotelot


Saumaan sijoitettavat tuuletusputket tai -kotelot tasoittavat ulkokuoren ja ulkoilman välistä paine-eroa. Ne vähentävät vesivuotoja ja mahdollistavat ilmankierron sauman takana olevassa tilassa tai villaurituksessa.

Saumausmassan taakse mahdollisesti kerääntyvän kosteuden ja sauman taustatilan kosteuden tuulettamiseksi asennetaan tuuletuskotelot tai -putket suunnitelmien mukaisesti.

Tutkimukset osoittavat, että parhaiten putket toimivat vaakasaumoissa noin puoli metriä saumojen risteyskohdasta. Tuuletusputkien sisähalkaisijan mitan on oltava vähintään 12 millimetriä.

Tuuletusputket asennetaan vaakasaumoihin noin puolentoista metrin välein, ellei suunnitelmassa ole toisin määrätty. Putki asennetaan niin, että putken pää avautuu välittömästi pohjatäytenauhan takana olevaan avoimeen tilaan. Viistoksi leikattu toinen pää ulottuu saumausmassan pursottamisen jälkeen hieman saumausmassakerroksen ulkopinnan ulkopuolelle. Tuuletusputkien heikkous on huono UV-säteilyn kesto.

Kotelot asennetaan noin kahden metrin välein, ellei suunnitelmissa ole toisin määrätty.

Tuote-esimerkki


Tobox


Tobox-tuuletuskotelo vastaa tuuletus- ja kosteudenpoistoteholtaan noin seitsemää tavanomaista tuuletusputkea. Tobox on markkinoiden ainoa tuuletuskotelomalli, joka on testattu toimivaksi ja kestää hyvin UV-säteilyä.

www.tobox.fi

SAUMAN VIIMEISTELY


Saumausmassa pursotetaan saumaan tasaisesti ja tarkasti.

Saumausmassakerroksen tasoittamiseen käytetään niille suunniteltuja tasoituslastoja. Näin varmistetaan tartunta saumattavalle pinnalle. Massan tartuntapinta on sauman leveydestä riippuen noin 10-12 millimetriä. Sen laajemmalle saumausta ei suositella.

Saumausmassakerroksen epätasaisuudet poistetaan lastalla ja ulkopinta muotoillaan oikeaan muotoon. Mikäli sauman muoto on liian kourumainen, voi vesi lähteä juoksemaan tuulisella sadesäällä saumaa pitkin ja voi tunkeutua mahdollisiin hiushalkeamiin. Lastalla tasoitettaessa ilmataskut poistuvat ja tartunta paranee entisestään. Vaikka työ tehdään laadukkaalla saumausmassalla, sauma ei kestä, jos sauman muoto on väärä tai massa-ainepaksuus ei ole oikea.

Tasoituslastat valitaan sauman leveyden mukaan. Tasoittamisen jälkeen saumausmassakerroksen poikkileikkaus on sellainen, että saumausmassakerros on reunoilta paksumpi ja keskeltä ohuempi. Näin tartuntapinnat eivät joudu kohtuuttoman kovalle rasitukselle. Valmis saumausmassakerros joustaa keskeltä, ja massa kestää paremmin lämpöliikerasitukset.


Tuote-esimerkit

Panasonic

panasonictools.fi


Saumauspistooli
EY3610LA1J

Lue lisää

Saumauspistooli
EY3641LS1S

Lue lisää

SAUMAUSMASSAN SYVYYS


Kaikilla hyvänlaatuisilla saumausmassoilla on samankaltainen paksuussuositus. Saumausmassan kerros mitataan aina sauman keskeltä. Valmistajan antamia ohjeita on noudatettava aina saumausmassoja käytettäessä.

Julkisivusaumausten tavallisimmat massapaksuudet:

Sauman leveys (mm)
6–12
13–20
21–30

Sauman paksuus (mm)
4–7
5–8
5–9

Yli 30 millimetriä leveämpiä saumoja ei saisi olla. Ylileveitä saumoja saumatessa on syytä kääntyä joko saumausmassan edustajan tai kokeneen saumaajaurakoitsijan puoleen. Mitä paksumpi saumausmassakerros, sitä vähäisempi saumausmassan elastisuus. Mitä pienempi saumausmassakerros, sitä suurempi mahdollisuus sauman repeämiseen.

Saumanleveydet

dmin = sauman minimileveys
l = elementin vuotuinen pituudenmuutos
l = elementin leveys
P = saumamassan leveyden suurin sallittu kokonaismuutos
t = sallittu toleranssi

esim. 4 metrin elementti

Saumojen leveys muuttuu vuodenajan mukaan. Sauma on leveimmillään kylmissä sääoloissa, lämpöisissä kapeimmillaan. Saumojen leveyksien suunnittelussa on otettava huomioon, miten eri materiaalit – kuten teräs, puu, lasi, marmori, tiili, kevytbetoni ja alumiini – laajenevat lämmössä.

Suomessa elementtisaumojen leveys on yleensä 15 millimetriä. Kaikkien suurimmissa elementeissä leveys ei ole Suomen oloissa riittävä.

Saumausmassan valmistajan ohjeet on hyvä lukea huolella. Suunnittelija vastaa saumojen oikeista asennusleveyksistä.

Talvisaumaus


Talvisaumaus on saumaajalle aina poikkeuksellinen ja yllätyksellinen. Kylmä ilma, tuuli, lumi ja valaistus asettavat omat rajansa saumaustyön onnistumiselle, varsinkin jos työskentely-ympäristöä ei ole suojattu sääolosuhteilta.

Sääsuojattu eli huputettu rakennus on talvella paras vaihtoehto onnistuneeseen saumaustyöskentelyyn. Ellei suojausta ole, saumojen tartuntapinnat on esikäsiteltävä huolella. Saumaustyössä talviolosuhteet alkavat jo lämpötilan ollessa alle viisi astetta. Talvisaumauksen periaatteet ovat samat kuin kesälläkin, eli sauman tartuntapintojen tulee olla ehjät, kuivat ja puhtaat. Talvisaumauksiin hyväksytyillä saumausmassoilla on erilliset talvisaumausohjeet.

Jotta saumojen korjaustyöt onnistuvat, on huomioitava vähintään seuraavat seikat:

  • Vanha saumausmassa on poistettava kokonaisuudessaan uuden saumausmas- san tartuntapinnalta
  • Tarkistetaan, että taustatilassa on tarpeeksi eristevillaa ja tarpeen mukaan lisätään villaa
  • Mahdolliset saumaustyön lopputulokseen heikentävien kolojen, lohkeamien tai tiili laatan paikkaus/vaihto työt on suoritettava ennen saumaustyötä
  • Tartuntapinnat hiotaan ja puhdistetaan. Huom! Tarkista hiontalaikan soveltuvuus hiottavaan pintaan. Tarvittaessa tartunta- pinnat kuivataan
  • Saumausmassan taustaksi asennetaan vettä imemätön pyöreä polyeteeninauha
  • Tuuletuskoteloiden tai putkien asennus
  • Saumojen tartuntapinnat pohjustetaan (primeroidaan)
  • Saumaan pursotetaan kohteeseen valittu saumausmassa oikeaan syvyyteen
  • Sauma viimeistellään siistiksi viimeiste- lylastalla. Samalla painetaan saumausmassa tiiviiksi tartuntapintoihin kiinni

Saumojen korjaustyöt


Säännöllinen elementtisaumojen huolto pidentää julkisivujen elinkaarta.

Elementtitaloissa julkisivujen saumat kestävät 15–20 vuotta. Elementtisaumojen kesto riippuu kuitenkin rakennuksen sijainnista, saumaustyön laadusta ja käytetyistä saumausmateriaaleista. Todellinen kestoikä voi vaihdella 10–25 vuotta.

Jokainen kohde on erilainen, ja työselitys tulisikin tehdä aina kohdekohtaisesti. Ikkunasaumoille on tehtävä oma työselityksensä.

Tuote-esimerkit


Fein



https://fein.com/

Leikkuuterä pitkä

Tuotetiedot

Leikkuuterä pitkä, taivutettu

Tuotetiedot

Suora leikkuuterä 5 kpl

Tuotetiedot

Kulmahiomakone
WSG 17-150P

Tuotetiedot

Supercut FSC 2.0Q

Tuotetiedot

Sulzer


www.saumaustarvike.fi

H2 massapuristin

Lue lisää

H40 patruunapuristin

Lue lisää

Ikkunasaumat


Ikkunasaumojen poistotyössä ei päde sama työtapa kuin elementtisaumoissa, sillä ikkunarakenteet ovat rakenteeltaan elementtejä arempia.

  • Vanha saumausmassa poistetaan ikkunarakenteita vaurioittamatta niin hyvin kuin mahdollista esimerkiksi saumaleikkurilla.
  • Ikkunavesipeltien kiinnitykset tarkistetaan ja tarvittaessa kiristetään.
  • Saumat viimeistellään. Tässä on kiinnitettävä erityistä huomiota vesipeltien päiden tiiveyteen.

Yleisimpiä epäonnistumisia:



Massa on väärän tyyppinen, ja se on päässyt kovettumaan.




Taustatilan tuuletus on tukittu uretaanivaahtomassalla.


Tartuntapinnoilla on muottiöljyn jäänteitä ja muuta tartuntaa haittaavia tekijöitä.




Elementin asennuspalat on poistamatta.


Maali halkeillut sauman päällä, eikä saumausmassa ole saavuttanut tarpeeksi lujaa tartuntalujuutta rapatulle tartuntapinnalle.



Sauma on liian kapea.


Saumausmassa ei ole saavuttanut tarpeeksi lujaa tartuntalujuutta rapatulle tartuntapinnalle.




Pellit on asennettu liian aikaisin.

Haitta-aineet julkisivuissa


  • PCB:tä, eli polykloorattuja bifenyylejä, on käytetty 50–70-luvuilla elementtirakenteiden polysulfidisaumoissa, joissa esiintyi myös lyijyä (Pb).
  • PCB- ja lyijypitoisuus on tutkittava vanhasta saumausmassasta ennen vuotta 1979 rakennetuista rakennuksista.
  • Lyijypitoisuus vuosina 1980–1989 rakennetuissa rakennuksissa
  • Jos saumausmassan PCB-pitoisuus on yli 50 mg/kg tai lyijypitoisuus yli 1 500 mg/kg, purkujäte on ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti ongelmajätettä. Purkutyössä on käytettävä vähintään mikrosuodattimella varustettua kohdepoistoimuria, jolla saadaan tehokkaasti estettyä pölyn leviäminen. Maaperä on suojattava kevytpeitteellä, ja purkajan on suojattava itsensä kertakäyttöisellä suojapuvulla, pitkävartisilla suojakäsineillä ja vähintään A2-P3-luokan hengityssuojaimilla.

    Ilmoitus PCB- tai lyijypitoisten saumausmassojen purkutöistä toimitetaan kunnan ympäristöviranomaisille ennen työn aloittamista.

    ASA-ilmoitus


    ASA-rekisteriin ilmoittamisen tulee perustua työpaikalla tehtyyn kemiallisten tekijöiden riskin arviointiin. Työnantajan on ilmoitettava ASA-rekisteriin vuosittain ne työpaikan työntekijät, jotka ovat altistuneet syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille merkittävän osan työajastaan – kahdesta neljään tuntia päivässä ja vähintään 20 työpäivän ajan – tai joiden altistuminen on todettu työhygieenisillä mittauksilla.

    PCB-pitoisten saumausmassojen purkutöissä työskentelevät työntekijät on ilmoitettava ASA-rekisteriin.

Saumaajan muistilista:


  • Älä saumaa jos epäilet työn lopputulosta.
  • Tartuntapintojen on oltava kuivat ja puhtaat liasta, pölystä, pinnoitteista muottiöljystä ja muista tartuntapintaa heikentävistä tekijöistä.
  • Älä aloita saumaamista ennen kuin olet työmaan työnjohtajan, valvojan, työmaamestarin ja massan valmistajan edustajien kanssa tehnyt katselmuksen sauman tartuntapinnoista ja tarkistanut sääolosuhteet saumaustyön onnistumiselle.
  • Pidä aina saumatessasi saumaustyöpäiväkirjaa. Se on todiste työn laadusta.
  • Varastoi saumausmateriaalit aina lukittuun ja lämpimään tilaan.
  • Uusintasaumaustyössä tarkista kohteen rakennusvuo- si mahdollisten PCB- tai lyijypitoisuuksien varalta (PCB vuonna 1979 ja lyijy vuonna 1989 tai niitä aiemmin rakennetuissa taloissa). Asbestikartoitus pitää suorittaa vuonna 1994 tai sitä aiemmin rakennetuissa taloissa.
  • Aseta työturvallisuus etusijalle.
Lähdetiedot: Matti Pentti ja Matti Haukijärvi Betonijulkisivujen saumausten suunnittelu ja laadunvarmistus. TTK-julkaisu 100, talonrakennustekniikka. Työsuojeluhallinto Ympäristöministeriö

Monet työvirheet ovat seurausta tietämättömyydestä. Saumojen korjaustyöselityksissä on valtava kirjo erilaisia työtapoja. Osassa vaaditaan saumojen hiomista timanttilaikalla, vaikka se ei sovellu kaikille materiaaleille.

Tuuletusputket vaaditaan asentamaan alaviistoon, vaikka se on vaakasaumoissa useimmiten mahdotonta. Saumoja vaaditaan jopa leventämään useita millimetrejä, vaikka betonin suojakerrosta raudoituksen päältä ei ole mitattu.

Saumaustyössä ammattilainen osaa korjata tilanteet ja löytää oikeat ratkaisut.

Tämä opas antaa edellytykset onnistuneelle uudissaumaukselle ja saumojen korjaustyölle. Oppaan on tuottanut Saumalaakso Oy.

Tekstin sisällön toteutus ja kuvat Boris ja Anton Panschin

Saumalaakso Oy
Kääpätie 7, 00760 Helsinki
www.saumalaakso.fi
www.facebook.com/Saumalaakso